Maisemablogini aiheina käsittelen omia lempimaisemiani ja tapahtumia niissä valokuvin ja maaalauksin. Maalauksissa en välttämättä käsittele vain oikeita, olemassa olevia maisemia vaan myös tunnelmia maisemista fiktiivisinä visioina.
Olen koko ikäni kierrellyt metsissä ympäri Suomea. Aluksi isän työmaisemissa Lapin metsähallituksen mailla sain erämaatartunnan, jota yritän hoitaa yksinvaelluksilla ja perheen kanssa Lappia kiertelemällä, mutta kuume vain kasvaa. Mieluiten nautin maisemiani yksin mikä viitannee lievään erakkouteen ainakin erämaaoloissa. Mieluisin maisemani tai tarkemmin sanottuna vaellusympäristöni ovat ne Lapin alueet, joissa ei juuri muita ihmisiä näy. Läheiseksi on tullut Itä-Lappi ja sen pienemmät erämaa-alueet ja jopa metsätalousalueiden vaikeakulkuiset ja sen takia hyödyntämättömät saarekkeet. Niiltä ei ihmistä löydä eikä heidän jälkiäkään, karhun jälkiä useinkin. Vaellussuunnitelmia en juurikaan tee vaan liikun mielijohteiden mukaan. Kalastelen paljon ja yleisin ruokanikin vaelluksilla on kala - ahven, harri, taimen - haukikin.
Usein vaelluksiini liitän myös marjastuksen (mustikka, hilla) vaelluksen päätteeksi. Työni on yksinpuurtamista työhuoneellani taulujen ja veistosten kanssa, ja sinnekin Lapinkuumeen houreet yltävät.
Vaikeaa on sanojen synnyttäminen, joten valitsen blogi-ilmaisukseni mieluiten kuvat. Alan niitä miettimään ja katsotaan mitä tuleman pitää.
